Istuin laiturillani järvellä
eikä kesästä enää paljoa ollut jäljellä
mutta yhtäkkiä ilmestyi olento vierelleni kumma
mutta se olikin vain sammako vihreän tumma
minä huudahdin kaiun kovimman
joka peitti järven kohinan
”Oih! Sammakko! Voi tätä ilon päivää!
Kuinka kaunistii nämä linnut meille visertää!”
ㅤ
Mutta sitten sammakko hyppäsi takaisin veteen
enkä enää kunnolla nähnyt eteen
pimeyttä ja katumusta ympärilläni vain
tilaani kuvasti hyvin englanninkielinen sana pain
seinät ympärilläni sortuivat
ja sydämmeni iloiset sykkeet loppuivat
epätoivossani totesin näin
kun olin vielä selvinpäin
olisi elämä mitä rikkain
jos sammakko, olisi kaverini parhain
”Sälliläinen, joka haluaa pomppia pallona pohjoisessa”
Juho Pennanen
Sällit - Tampereen poikateatteri 